27. lokakuuta 2014

Suljinaika, aukko ja ISO-arvo

IMG_9909_edited

Luvassa jokaisen valokuvausvinkkejä sisältävän blogin pakollinen postaus. Mikä ihmeen suljinaika, aukko ja ISO-arvo? Meinasin aluksi tehdä näistä erilliset postaukset, mutta ne kuitenkin liittyvät niin kiinteästi toisiinsa, että on ehkä helpointa selittää ne samassa.

Kyseessähän on siis kuvan valotuksen perusteet (jota myös valotuksen pyhäksi kolminaisuudeksi kutsutaan), joista valitettavan moni ei älyä yhtään mitään. Jos haluaa kuitenkin kehittyä kuvaajana ja saada parempia kuvia, näiden kolmen asian ymmärtäminen on pakollista. Monista tilanteista toki selviää kameran automaattisäädöillä, mutta entäs kun kamera vaan ei ymmärrä millaisen valotuksen haluat? Järjestelmäkameran hienous on juuri siinä, kun kamera ei älyä, niin sinä älyät ja pystyt tekemään kuvasta juuri sellaisen kuin haluat!











Suljinaika/Valotusaika

Aloitetaan helpoimmasta eli suljinajasta (tai valotusajasta, ihan miten vaan). Suljinaika ilmoitetaan sekunnin murto-osina, eli esimerkiksi 1/200s, 1/500s, 1/1000s, 1/5000s tai 1/60s. Joskus suljinaika voi olla myös sekunteja tai jopa minuutteja.

Yksinkertaisesti suljinaika tarkoittaa sitä kuinka kauan kameran kennolle pääsee valoa, eli kuinka kauan kuvaa otetaan. Mitä kauemmin kameran kennolle pääsee valoa sitä valoisampi kuvasta tulee.

Hyppy on pysäytetty lyhyellä suljinajalla
Suljinaika vaikuttaa olennaisesti liikkeen pysäyttämiseen. Lyhyellä suljinajalla voi pysäyttää vaikka juoksevan ihmisen, eläimen tai vesipisaran. Pitkällä suljinajalla taas voi vaikkapa saada sen veden liikkeen täysin "katoamaan".

Ensimmäisessä kuvassa on lyhyen suljinajan lisäksi käytetty salamaa tuomaan lisää valoa.  Toisessa liike on onnistuttu pysäyttämään lyhyellä suljinajalla ilman salamaa mutta vaikka ISO-arvo oli nostettu huippuunsa ja aukko suurin mahdollinen kuva on pimeämpi johtuen sisätilojen hämärästä valaistuksesta. Kolmannessa liike näkyy epäterävänä pidemmän suljinajan ansiosta ja neljännessä kuvassa veden varsinaista liikettä ei enää huomaa vaan se näkyy yhtenä massana.
Suljinaika: 1/4000s      Aukko: 4.5      ISO:1600
Kuvassa ei ole käytetty salamaa, vaan veneeseen hakkaavat aallot on pysäytetty erittäin nopealla suljinajalla, valoa on saatu nostamalla ISO-arvoa ja suurentamalla aukkoa.
Suljinaika on siis myös syyllinen kuvan heilahtamiseen. Hämärässä kamera joutuu automaatilla kuvatessa pidentämään suljinaikaa, joten käsivaralta kuvatessa käsien tärinää tulee silloin kuvaan. Teräviä kuvia hämärässä saakin jalustan avulla. Objektiivissa tai kamerassa voi olla myös kuvanvakaaja, joka auttaa vähentämään tärinää käsivaralta kuvatessa (kuvanvakaajasta lisää tämän postauksen keskivaiheilla).

Kuvat on otettu muuten täysin samoilla asetuksilla, mutta pitkällä polttovälillä kauempaa kuvattuna kuva on epäselvä, heiluminen kuitenkin vähenee mitä lähempänä kuvataan.
Myös objektiivin polttoväli vaikuttaa siihen kuinka pitkää suljinaikaa voit käyttää. Vaikka kamera heiluisikin yhtä paljon oli objektiivi sitten 10mm laajakulma tai 300mm telezoom (okei, unohdetaan tästä se että zoomi painaa helposti puoli kiloa enemmän ja sen pitäminen vakaana on ehkä senkin takia hankalampaa) niin laajakulmalla tärähdystä ei ehkä näy ollenkaan mutta 300mm zoomilla samaa suljinaikaa käyttäen kuvasta ei saakaan mitään selvää. Pitkällä polttovälillä siis pienikin tärähdys vaikuttaa kuvaan enemmän.

Aukko

Aukko säätelee sitä kuinka paljon valoa valoa objektiivin läpi pääsee kameran kennolle. Aukko löytyy kameran objektiivista ja aukkoarvoa mitataan f-luvulla.

Mitä suurempi aukko objektiivissasi on, sitä hämärämmässä sinulla on mahdollisuus kuvata. Voisi ajatella että suurella aukolla valo pääsee kameraan nopeasti yhdestä isosta reiästä, kun taas pienellä aukolla valon reitti on ahtaampi ja kulku hitaampaa. En ole varma äskeisen ajatuksen todenperäisyydestä, mutta näin minä sen ainakin ymmärrän.

Aukkoarvo tarkoittaa siis objektiivin valovoimaa, eli sitä f-lukua. Esimerkiksi 70-300mm objektiivini suurin mahdollinen aukko on f/4-5.6. Tämä tarkoittaa että kuvatessa polttovälillä 70mm suurin mahdollinen aukkoarvo on f/4, mutta kun zoomataan 300mm asti on suurin mahdollinen arvo enää f/5.6.

Valovoimaisia objektiiveja tarvitaan silloin, kun halutaan saada liike pysäytettyä mahdollisimman nopeasti, kuten urheilua kuvatessa, tai kun halutaan kuvata hämärämmässä käsivaralta. Kolmas syy kalliin valovoimaisen objektiivin hankintaan toki voisi olla että pienellä aukolla saa myös taustan kivan epäselväksi (katso postaus syväterävyydestä).

IMG_7269
Kuvassa on käytetty aukkoa 4.5 joten tausta on epäselvä. (Jos muuten haluat nähdä näitä paperisilmäheppuja enemmän, tsekkaa tämä postaus ;) )
syvateravyys
Suurella aukolla vain tikkataulun ensimmäiset numerot näkyvät tarkkoina. Pienellä aukolla taas koko rivi näkyy tarkkana. 
Mietit varmaan miten muka f/4 on suurempi kuin vaikkapa f/11? Kun f-luku pienenee, niin aukko suurenee. Ihan tyhmää ja epäloogista! Syynä tähän on se, että arvot ovat käänteislukuja, eli f/4 tarkoittaakin arvoa 1/4 ja f/11 tarkoittaa lukua 1/11. Siitä vaan on otettu pois se 1/ merkinnän lyhentämiseksi. Tarkemmin sanottuna f-luku kuvaa objektiivin polttovälin (polttovälistä selitys   löytyy täältä) ja aukon halkaisijan välistä suhdetta. Jos aukko on esimerkiksi f/3, silloin aukon halkaisijan suuruus on 1/3 objektiivin polttovälistä. Esimerkiksi 90mm objektiivilla kuvatessa aukolla f/3, on aukon suuruus silloin 30mm.

Aukko vaikuttaa valotuksen lisäksi kuvan syväterävyyteen, eli siihen kuinka suuri osa kuvasta näkyy terävänä. Suurella aukolla (kuten f/3, f/1.8, f/5.6 jne.) kuvan syväterävyys on pieni ja vain pieni osa kuvasta näkyy terävänä. Pienellä aukolla (kuten f/11, f/22, f/32 jne.) syväterävyys taas on suuri, eli suuri osa kuvasta näkyy terävänä.

Eli vastaus kysymykseen miten taustan saa sumeaksi löytyy syväterävyydestä.

IMG_6465_edited
Aino (ja Ainon kohdalla olevat kasvit) näkyvät terävänä, mutta suuren aukon ansiosta tausta ja etuala ovat epäselviä


ISO-arvo

Ihan ensimmäiseksi, ISO-arvo ei liity mitenkään kokoon tai suuruuteen, vaikka näin voisi äkkiseltään päätellä. Se kertoo kameran kennon herkkyyden. Herkempi kenno (suuri ISO-arvo) ottaa valoa hyvin vastaan, vähemmän herkkä kenno (pieni ISO-arvo) taas ottaa valoa hitaammin vastaan. Tai jotain sinnepäin?

Oleellinen asia ISO-arvosta kuitenkin on se että sen täytyy olla mahdollisimman pieni. Ulkona kirkkaassa valossa pyritään käyttämään arvoa 100, mutta läheskään aina (varsinkaan Suomessa) se ei ole mahdollista ja ISO:a joudutaan nostamaan. Miinuspuolena tässä on se että ISO-arvon kasvaessa kuvan kohina lisääntyy. Kohina näkyy kuvassa väärän värisinä pisteinä, värikylläisyyden heikkenemisenä ja kuvien epäterävyytenä.

Tässä näkyy kohinaa "parhaimmillaan". Kuva on otettu todella hämärässä (valot pois ja pöydän alla) joten puhelimen näytössä näkyy rakeisuutta sekä väärän värisiä pisteitä. Kuva on otettu myös kameralla ISO-arvolla 6400, joka lisää kuvan kohinaa entisestään.
Kamala väri, hyi! Asiaan: Kuvat on otettu erittäin hämärässä ja olen rajannut  tähän vain erittäin pienen osan kuvasta. 100:n ja 400:n ero on hyvin pieni, mutta 1600:ssa kohinaa jo näkyy selvästi ja 6400:ssa sitä ei voi olla huomaamatta.
Käsivaralta kuvatessa ISO-arvoa on hämärämmässä kuitenkin pakko nostaa, jotta kuvasta saadaan tarpeeksi valoisa. Tämä on mielestäni kuitenkin paljon parempi vaihtoehto kuin valon lisääminen jälkikäteen kuvaa käsitellessä (joka liiallisena aiheuttaa helposti rakeisuutta ja värien epäluonnollisuutta). Jalustaa käyttäessä toki ISO pyritään aina pitämää mahdollisimman matalalla, mutta käsivaralta kuvatessa on ISOn nosto kuitenkin paljon sallittavampaa kuin suljinajan pidentäminen. (Mielummin vähän enenmmän sitä kohinaa kuin että kuva olisi vähän tärähtänyt, eikö niin?)

New Image
ISO:n nostaminen ei kuitenkaan ole mikää rikos. Monesti varsinkaan kokematon ei huomaa mitään eroa siinä mitä ISO-arvoa kuvassa on käytetty. Tässäkin ero on mielestäni melko pieni ja tämän kokoisissa kuvissa näkyykin lähinnä värien kylläisyydessä. Ensimmäisessä ja viimeisessä ainakin on huomattava ero, eikö?
isop
Tässä olen rajannut kuvista vain todella pienen alueen, joista näkee myös ISO-arvon nostamisen vaikutuksen kuvan rakeisuuteen.
Se kuinka korkeaksi voit nostaa ISO-arvoa riippuu myös kamerasta. Monissa kameroissa pienin mahdollinen taitaa olla 100, mutta suurin mahdollinen taas vaihtelee hyvinkin paljon. Omassa kamerassani se on 6400, mutta esimerkiksi Canonin 5D:ssä korkein mahdollinen on 25 600. Olennaista on myös se, kuinka paljon kameran kenno lopulta tuottaa kohinaa suurilla ISO-arvoilla kuvatessa.

Saman näköiseen valotuksen saamiseen on siis monia eri reittejä, ja tässä muutama esimerkki. Ensimmäinen on se, mitä itse suosittelisin käyttämään. Toisessa valotusaika on nostettu hieman liian nopeaksi paikallaan pysyvälle kohteelle, jolloin myös ISO-arvoa on jouduttu nostamaan. Kolmas toki on hyvä jos tuntee tarvitsevansa noin pientä aukkoa (=suurta syväterävyyttä) tuohon kuvaan, suosittelisin kyllä suurempaa aukkoa. Viimeiseessä suljinaika on aivan turhan nopea, jolloin myöskin ISO-arvoa on jouduttu nostamaan naurettavan suureksi päivänvalossa kuvaamiseen.
Jos kaikki tämä tuntuu kamalan sekavalta ja epäselvältä, ei hätää. Parhaiten valotuksen oppii vain rohkeasti kokeilemalla, miten kuva muuttuu kun näitä kolmea arvoa vaihtelee. Se on yllättävän helppoa, sen jälkeen kun palaset kerran loksahtavat paikoilleen! Suosittelen kuitenkin ihan jokaista järjestelmäkameran omistajaa (tai siitä haaveilevaa) tutustumaan näihin kolmeen seikkaan, sillä ilman niiden älyämistä et oikeastaan tarvitse järjestelmäkameraa, vaan voit yhtä hyvin kuvata laadukkaalla pokkarilla tai puhelimella.

Toivottavasti tämä selvensi jotain?

22 kommenttia

  1. Tosi kiva blogi, koska täältä oikeesti oppii asioita! Oot ollu jotenkin ainakin mulle avuksi!(: Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, on kiva olla avuksi, näitä vinkkipostauksia on tulossa paljon lisää kunhan ehdin ja keksin aiheita! :)

      Poista
  2. Vaikka itsellä onkin vanha digikamera, siinä on tuo ISO-"juttu" :D
    Oon miettinyt, että mitä se tekee, joten tästä on hyötyä. Jatka samaan malliin Lea! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu monissa kameroissa on ainakin jotain ISO:n hallitsemiseen liittyviä juttuja, vaikkei sitä suoraan pystyisikään laittamaan. Mun puhelimessakin on jotain! Hienoa, että oli hyötyä! :)

      Poista
  3. Huh. Hyvin kirjoitettu opas, ja uskoisin tämän auttavan monia. Itsekkin samanlaisen ohjeistuksen kirjoittaneena lueskelin ilolla läpi, että onpas selkeä ja hyvä - ja esimerkkikuvat oli erinomaisia! Muutenkin hyvä ja mielenkiintonen blogi sekä näkemystä valokuvaukseen selkeästi löytyy :) Käyhän toki kurkkaamassa omakin blogini, on valokuvausaiheinen hänkin. Laitan tämän seurantaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, tosi kiva saada tällaista palautetta! Kävin katsomassa blogiasi :)

      Poista
  4. Kiitos tämä oli kyllä hyvä itse olen aloitteleva harrastelija ja olen koittanut opetella itsekseni näitä asioita ihan koe kuvaamalla mutta tämä helpotti asiaa huomattavasti ainakin muutamalta kantilta =) kiitos.

    VastaaPoista
  5. Tee kuvauskalustostasi postaus?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun kuvauskalusto ei järin suuri ole, kameran ja objektiivien mallit löytyy tuolta sivupalkista, enkä oikein tiedä mitä niistä erikoisemmin kertoisin (kun yhden noista objektiiveistakin olen arvostellut jo). Täytyy kuitenkin laittaa idea muistiin, jos siitä vaikka joskus saisi vähän pidempääkin juttua! :) Kameralaukun ja sen pikkusisältöä voisin esitellä sitten, kunhan saan uuden ja kunnollisen kameralaukun hommattua... :D

      Poista
  6. Palaan näihin sun vinkkihin aina vain uudestaan, kun oon vähän liian tottunut käyttämään oman Canonini P-asetusta, sillä en yleensä jaksa alkaa säätämään manuaalin kanssa, ja sitten nämä jutut aina unohtuvat. :D Hyvä tulla aina välillä kertaamaan, ja onhan se todellakin niin, että turhaan omistaa järkkärin, jos ei siitä osaa ottaa kaikkea irti! Nyt päätin, että tästä alkaa rohkeasti pelkän manuaalin käyttö! :) Kiitos sulle kaikista blogisi kuvausohjeista, niistä on kyllä ollut hyötyä monen monta kertaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On aina ihanaa kuulla tällaista kommenttia, että ohjeistani on ollut hyötyä. Kiva että säkin olet rohkaistunut käyttämään muitakin kuin automaattiasetuksia! :)

      Poista
  7. Olen ennenkin näistä lukenut, mutta iso arvo on ollut aina se mitä en ole ymmärtänyt ennen tätä, kiitos siitä :)

    vinuski.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tämä selkeytti asiaa! :)

      Poista
  8. Aukon kuvauksessa esim f3 käytit termiä aukon koko on kolmannes koko ympyrästä. Olisiko täsmällisempää sanoa, että f3 aukolla aukon koko on kolmannes polttovälistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi, kiitos täsmennyksesta! Olin varmaan itse ymmärtänyt sen väärin joskus, mutta otin nyt enemmän selvää asiasta ja korjasin myös postausta :)

      Poista
  9. Tää kommentti nyt kuulostaa (ja on) aivan tyhmältä ja sillätavalla, mutta mää oon innostunut valokuvaamisesta eli osaatko (epäilen kyllä sitä ettetkö osaisi) kertoa mistä, vaikka omassa kamerassasi pystyy vaihtamaan aukon suuruutta tai suljinaikaa? Hyihyi kuin pitkä lause, ja sekava :'D

    Mutta kiitos näistä vinkeistä, oli aivan järkyttävän paljon apua. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole ollenkan tyhmä kysymys! Vastausta minun on vain todella vaikea siihen kertoa tietämättä, mikä kamera sinulla on. Kaikissa kameroissa kun se tapahtuu vähän eri tavalla. Ensiksi ainakin täytyy laittaa kamera sellaiseen kuvaustilaan, että asetuksia pystyy säätämään
      (täällä lisää erilaisista kuvaustiloista). Nopeiten varmaan saat asian selville sitten ihan vaan kokeilemalla tai kameran ohjekirjaa lukemalla (jos paperiversio on päässyt hukkumaan, käyttöoppaat löytyvät yleensä myös esimerkiksi valmistajin sivuilta). Mutta jos et itse löydä vastausta, niin voi koittaa auttaa sinua, jos vaan kerrot sen kamerasi merkin ja mallin.

      Kiva jos vinkeistä oli apua! :)

      Poista
  10. Juu, löysin kuin löysinkin tavan mistä sen voi vaihtaa lukemalla juurikin tuon postauksen erilaisista kuvaustiloista ja kameraa tutkimalla. Anyway, kiitos. :'D

    VastaaPoista
  11. Sain jouluna ekan järkkärini ja nyt kun päätin luopua pelkistä automaattiasetuksista ja opetella itse säätämään niitä, tiesin heti että sun blogista löytyy hyvät ja selkeästi kirjoitetut ohjeet ja näistä oli paljon apua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa kuulla, että näistä on apua! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Kuvaan Canon 7D Mark II -kameralla (ennen joulukuuta 2016 otetut kuvat on otettu 1100D:llä), johon minulla on viisi objektiivia; Canon 18-55mm f/3.5-5.6, Canon 70-300mm f/4-5.6 IS USM, Canon 50mm f/1.4 USM, Canon 100mm f/2.8L IS USM sekä Tokina AT-X 116 PRO DX II 11-16mm f/2.8. Kuvankäsittelyohjelmani on Lightroom 6.

Jos sinulla on kysyttävää valokuvaukseen, bloggaamiseen tai johonkin muuhun liittyen, laita rohkeasti kommenttia! Katsothan kuitenkin ensin, löytyisikö vastaus valokuvausvinkit-välilehden taakse kokoamistani postauksista tai sivupalkin hakutoiminnon avulla.